Ukkon jyrähtää merkiksi
taistelulle viimeisen sillan
Päiviä takana jo monta
vääjäämättä tulee aika illan
Sotajumalakin jossakin hovissa
arpoo tulosta kännissä
Heittää noppaa kohtalon rouvan kanssa
Kumpaistakin jo jännittää
Voi jostakin matka tehdä
hurjempia
Voi kuolo hurjimmankin miehen
kaataa
Vaikka ilonpäivät käyvät meille
vähiin
Ei katkuuren viima pure
haaveisiin
Hyinentuulikin vaieten tietää:
jokaiselle tielle jossakin on pää
osa taivaltaa kuolemaan,
kauhunsä häätää
Osa voi kammuksoa jo itseään
Vääjäämätön on matkanne kulku
Eteenpäin käykää vailla huolta
Niin kuin viisas kirjoitti kerran:
Tänään on hieno päivä kuolla
Ei tarvtse pelätä ja kurmartaa
Tämä kaarti uhmaa johtajaa
Se palaa ehjänä kuolleista
Vaikka sotisopa hiljaa lahoaa
Tuolla talvi nyt seitiään kutoo
Valmistautukaa ylittämään silta
yllä virran minne monet kaatuvat,
toiset hukuttautuvat
Joku Tuonelaakin katsastaa,
sanoo: Hyvää päivää, Kuolema!
Pian myöskin minusta
kirjoitetaan lauluja
