ei enää aikaa kyyneleille
 hautajaisten suruille
 ihmiskunnan huomiselle
 köysi kiristyy tiukemmalle

 enemmän riemua roviolla
 kuin lapsen ensiäänistä
 palavien ruumiiden löyhkä
 tervehtii joka ihmistä

 sodanjano ruokkii ja ruoskii
 veren makuun päässeitä
 tuhat murhaa, veri virtaa
 lopun ajan enteitä

 kumaramme kuoleman herraa
 vala hänen huoneelleen
 kristuksenne on turha muisto
 syljen hänen ristilleen